Helatorstai 09

pudotteli sopivasti vettä kylvetyn kasvimaan ja taimien juuriin, hyvä ajoitus. Kiihkeät toukotyöt pitävät poissa koneen ääreltä, mikä suo lepoa ja liikuntaa. Ruumis muistuttaa talven istumisesta, kangistuminen uhkaa. Hyötyliikunta pihassa ja rannoilla on parasta elvytystä.

Maailma näyttäytyy Hämeenkyrön horisontista ihmeelliseltä tuomien ryöpytessä valkeina, aukenivat tällä viikolla. Hellettä ei tullut, mutta pieni viileys pitää parhaiten liikkeessä. Sateen jälkeen alkusuvi on tuoksuja tulvillaan. Kalaparvi räpiköi uudessa katiskassa: joku sanoi joskus, että katiskan tulee olla sellainen, että kalaa menee sinne mielellään ja viihtyy siellä.

Sitä paitsi savusauna valmistuu hiljalleen, sekä kirjaileva tyttärensä Tuuve muista puhumattakaan.

Waltari pysyi hyvin yhteisenä nimittäjänä, kaikilla kirjailijoilla oli luontevia kosketuksia hänen tuotantoonsa. Nuorista Leena on uusi Helsingin kuvaaja ja Jani oli lukenut kuulemma aktiivisesti Waltaria. Jukka nyt kuuluu seuran johtokuntaankin ja muisteli taannoista Istanbulin turneetamme. Ja Nauticusta on pidettävä Sofi Oksasen varhaisena edeltäjänä Viron asioissa.

Aika aikaa kutakin. Ehkä juhlavuosi nyt viimein laskeutuu kesän rauhaan, mutta Vammalassa eli Sastamalassahan pian tapaamme uusien tai paremminkin vanhojen kirjojen merkeissä.