Torstai 19.11.09

Pari seminaaria päällekkäin. Kuuntelin ensin Jouni Yrjänän jutun Alexander Järnefeltistä SKS:n Fennomania, tolstoilaisuus ja kansa -seminaarissa. Pujahdin välillä kulman taakse Tieteiden taloon kuuntelemaan Ohto Mannisen tietoja talvisodasta venäläisten silmin Bibliofiilien seuran seminaarissa ja taas takaisin SKS:n juhlasaliin.

Manninen luetteli koko joukon Venäjällä ilmestynyttä tutkimusta talvisodasta, joka kuulemma alkaa taas olla sota eikä ”aseellinen konflikti”, Mainilan laukaukset he tunnustavat ampuneensa ja Kuusisen hallituskin oli siis Terijoella olemassa. Mutta takapakkia voi tulla, jos Stalinin kunniaa edelleen siellä kirkastetaan.

Järnefeltin perhettä valotettiin monelta kannalta SKS:n uusituissa (kalseissa mutta niihin tottuu) tiloissa. Tieteelliset esitelmät tietysti vähän kireitä ja vakavia, kommenttipuheenvuoroista löytyi joitakin virkeitä kulmia. Kukku Melkaksen esittelemä teos Läpikulkuihmisiä alkoi kyllä kiinnostaa, varsinkin nousukas-teeman osalta, sehän on Sillanpäälläkin kovasti esillä varsinkin nuoruudentuotannossa. Kirjasta löytyy häneen lukuisia viitteitä, mutta keskusteluissa Sillanpää vilahti kai vain kerran Jotunin rinnalla. Kenties tutustuttava teokseen lähemmin.

Hieman kummastelin Irma Sulkusen ajatusta siitä, että nousukas-teemaa tai modernimmin luokkaretki-teemaa nostamalla pyrittäisiin jotenkin säätelemään nykyistä yhteiskunnallista kahtiajakoa jos oikein ymmärsin. Millähän tavoin tämmöinen kirjallistieteellinen tai sosiologinenkaan keskustelu voisi yhteiskunnan reaalitasolle ylettyä?

Kuulin että Eero Saarenheimo on tutkimuksissaan päätynyt siihen lopputulemaan, että Juhani Aho ja Elisabeth Järnefelt päätyivät sittenkin lakanoiden väliin. Sehän toteutettiin jo aikanaan todella kömpelösti tv-sarjassa Venny Soldanista. Mutta että sittenkin? No sitten illan paneelissa sekä SuviSirkku Talas että Juhani Niemi päätyivät platonisen suhteen kannalle, jossa tietty väreili voimallisesti eroottinen jännite. Ota nyt sitten selvää tästä tärkeästä kysymyksestä.

Elävin osuus oli lopulta Helka-Maria Kinnusen lukemat katkelmat Järnefeltin perheen kirjeenvaihdosta. Tuli heti halu lukea lisää.

Juhani Niemeltä kuulin vähän eräästä väitöslausuntovaiheesta Tampereella, minähän olen oman lausuntoni jo lähettänyt. Samoin siellä kuuluu olevan Jussin virka haettavana ja lausuntoja sen tiimoilta availlaan. Kaiken lisäksi Jussi ilmoitti kirjoittaneensa arvostelun Jylhä-kirjastamme Aviisiin, ilmestynee piakkoin. Toinen juttu tulossa Kanavaan, kertoi Lea Toivola. Pikkuhiljaa alkaa kirja keriytyä auki.