Torstai 7.7.11

Neljättä hääpäiväämme vietimme ensin kukkasin ja lahjoin parvekkeella ja sitten ajelemalla kauemmas länsirannikolle Yyterin sannoille lekottelemaan. Näin täydellinen lomapäivä on harvinaisuus, ja siitä otettiin kaikki ilo irti. Yyterin rauhallisella rantaosuudella on perin lokoisaa, ja meressä vilvoittavaa uida, vaikka ranta onkin matala kahlata. Kansa kuului dyyneillä puhuvan äänekkäästi Matti Nykäsestä ja äsken kuolleesta Mika Myllylästä.

Jatkoimme Reposaareen kalaravintola Merimestaan: hyvä seisova pöytä ja komeat näköalat merelle. Suositeltava paikka.

Ja sitten mutkittelimme pikkuteitä Noormarkun ja Lavian ja Suodenniemen kautta kohden kotomaisemia. Hauska on joskus katsella aitoa Satakuntaa, erityisesti Ahlaisten hyvin säilyneet kylänäkymät miellyttivät silmää.

Hellettä hellitti iltauintiin saakka. Täydensimme kansanomaisen juhlapäivän seurailemalla tv:stä Seinäjoen tangoja, nauttimalla vähän viiniä ja muistelemalla onnellisia yhteisiä vuosiamme, joita muutamia on jo ehtinyt kertyä. Aika tuntuu itse asiassa pitemmältä, kuin olisimme jo vanha vakiintunut ja silti nuorenmielinen pariskunta. ”Pienikin hetkinen kanssasi on ikuisuus”, siteerasi ilkikurinen vaimoni.