Tilinpito ei ole ihan miinuksella henkisesti, kun ajattelen kulunutta vuotta. Ahoa on tietysti plankattu, mutta tehty myös kiinnostavia matkoja ja valmisteltu yhtä ja toista lupaavaa. Marjalle jäi parhaiten mieleen Ranskan periodi Maintenonissa maaliskuussa, mutta muistamme lämmöllä myös Israelin, Islannin ja Mustanmeren näkymiä. Paino on pudonnut vain ajoittain, mutta ei ole kyllä noussutkaan.

Lunta tuli sen verran, että maa on valkoisena. Torilla käytiin, tavattiin papillisesti Ari ja Kirsti. Ari arvioi kiittävästi Aho-kirjaa. Jotkut panevat kehuvat kommentit heti laajempaan jakeluun kuten pitääkin, mutta tyydyn tässä yleisesti kiittämään: ihmeen paljon on aktiivisia lukijoita, joita tällainenkin elämäntarina on puhutellut. Ari myönsi epäilleensä, ettei Ahosta mitään uutta irti saa, mutta yllättyi tekstini imevyydestä. Ilahdutti myös että Matti Kuusela muisti Aamulehden katsauksessa vielä kirjaani miehekkäällä tunnustuksella. Karo Hämäläinenkin näkyy valinneen sen lukulistalleen. Niin sitä pitää.

Silti hyvästelen kuluneen juhlavuoden helpottuneena ja kevein mielin. Aika aikaa kutakin, nyt uusiin seikkailuihin.

Ajelimme illalla oikein syömään ja tanssimaan Ikaalisten kylpylään. Sali kauniisti koristettu, täpötäynnä väkeä, buffet yllättävän tasokas, bändi melko hintelä mutta yritteliäs. Tulimme toki kotiin vaihtamaan vuotta. Mikä siinäkin on, että minusta se vanha karun hyytävä juhla Senaatintorilla oli oikeampi kuin tämä nykyinen amerikkalainen show-meininki. Mutta nuorta väkeä tämä kerää tietysti enemmän. Trendeillä mennään sielläkin.

Skoolasimme menneelle ja varsinkin tulevalle. Vielä riittää voimaa ja intoa elämään. Aino ja Heidikin palasivat Ranskanmaalta kotiin monta kokemusta rikkaampina. Alma siellä vielä huristaa pitkin Euroopan mannerta kohden Wrosclawia. Ja Vilho ja Mari pitävät vaihteeksi majaa Helsingissä. Marjan jälkikasvu voi hyvin Turussa. Kaikkia tervehdimme ja muitakin. Onnea joka ainoalle. Tehdään hieno vuosi 2012!