Maanantai 30.9.13

Jälkimietteitä leijuu Prahan matkan vaiheilta.

Minkälainen mieliala vallitsisi meillä, jos suuri osa älymystöä ja henkisen alan työntekijöitä olisi menettänyt asemansa, työnsä ja ihmisarvonsa? Kuten siellä tapahtui miehityksen jälkeen ja myöhemminkin. Olisiko ollut terveellistä professorin toimia joitakin vuosia putkimiehenä? En olisi pärjännyt. Vaclav Havel heloitti ikkunoita ja istui vuosia vankilassa. Hän ei luopunut vastarinnasta, vaikka painostus ja häirintä miliisin ja viranomaisten taholta oli todella härskiä. Meillä ollaan prinsessanherkkiä ja tehdään kanteluita, jos poliisi hiukan tönäisee.

Ei ihme, että Kafkan Linna oli Havelin lempikirja. Sehän on nautittava ja kauhea absurdin vallankäytön kuvaus. Rupesin lukemaan vanhaa kirja vain verestääkseni muistoja, ja nyt olen aivan koukussa. Tuntuu pirun jännittävältä lukea kuinka maanmittari K selviää päivästä toiseen tavoittamattoman linnan tuntumassa. Erityisen hauska on K:n ja kaupunginjohtajan pitkä keskustelu sen sopimuksen luonteesta, jolla maanmittari töihin kutsuttiin – tai siis ei kutsuttu. Ei ole parempaa byrokratian sokkeloiden vinoluotausta!

Luen välillä kirjaa saksaksi. Kafkan kieli on kirkasta ja kammottavaa kansliakieltä, tarina poukkoilee sinne tänne, mutta kerronnan logiikka on omassa lajissaan lujaa, kuten Kai Laitinen on todennut. Kuka tahansa puolipätevä kirjoittajakurssin ohjaaja tosin löytäisi kymmenen virhettä heti ensimmäisiltä sivuilta. Näin raskaasti ei kenenkään pidä kirjoittaa, jos mieli tavoittaa lukijoita! Ihme kyllä lukijoita on riittänyt pian sata vuotta.

Ei ollut aikaa poiketa Kafkan museossa, sillä museossa pitää viipyä eikä vain poiketa. Kauan sitten olen siellä käynyt, muistikuva on epävarma. Varmaan museo on kehittynyt. Yleensä Praha ensimmäisellä käynnilläni 1985 oli aivan toinen kaupunki kuin nyt – harmaa ja hiljainen, ikään kuin kyyristynyt kylä on puhjennut turistien suursuosikiksi kaikkine kauppahärveleineen. Mutta kaunis se on! Hivelevän hienoja rakennuksia. Praha säilyi pommituksilta, ja hyvin sitä on muutenkin säilytetty. Olut on hyvää ja sitä on riittävästi. Gulassi ja stroganoff maistuivat. Painoa on taas pudotettava. Mutta välillä voi sallia itselleen kohtuullisia nautintoja.