Uuden vuoden kompastukset

Uusi vuosi 2016 017

Ei alkanut vuosi 2016 ihan luistavasti saati loistavasti.

Ensinnä tuttua Senaatintoria emme täällä maan korvessa nähneet tv-ruudusta, vaan piti tuijottaa Tampereen ihmeellistä viihdekohellusta. No yhtä hurlumheitä vastaanotto on kai siellä Helsingin torillakin. Tämän ikäisen miehen mieleen on pysyvästi jäänyt kolkon arvokas vastaanotto takavuosina: kaupunginjohtajan puhe, arkkipiispan siunaus ja Jumala ompi linnamme. Tuomiokirkon kellonlyönnit. Eikä yhtäkään iskelmätähteä. Se tuntui jotenkin pelkistetyn ryhdikkäältä.

Toinen kompastus, tosin itse aiheutettu, presidentin puheen alussa. Se ei meinannut alkaa millään! Aina tuli jotain lintudokkaria pohjoisen metsistä. Kunnes viimein joku hoksasi, että laitteessa on kai PAUSE jäänyt jossain vaiheessa päälle. Näimme puheen loppupuolen ja ruotsiksi sentään kokonaisena sekä tietysti se voitiin kerrata Areenalta. Näin saamme sekä vitsausta että hyötyä tästä yhä mutkistuvasta ja temppuilevasta digitekniikasta. Itse puhe oli hyvä ja ytimekäs, mihin on jo totuttu.

Ja kolmas pieni kompastus: Wienin konsertin räväkin numero, lopun traditionaalinen Radetzky-marssi katkaistiin alkuunsa yhdentekevien uutisten takia. Kaikki tämä on siis ollut kestettävä.

Raketteja sentään ammuskeltu, valettu tinoja ja nostettu lisää ennusteita Marjan kupeista, lasten kanssa hömpötelty, nautittu shampanjaa ja Herkon blinejä ja oltu hissukseen, ei edes ulos huvittanut mennä, niin hyytävän harmajalta näytti.

Ja olihan vielä illan suussa innokas radiokeskustelu I. K. Inhasta, jossa herrat Neuvonen ja Puttonen ylistivät valokuvaajan kieltä ja luontosuhdetta täysin palkein, kuten tietysti pitääkin. Kaikki Inhasta kirjoittaneet mainittiin paitsi yhtä uusinta ja kaiketi vähäpätöisintä, joka ei ollut siitä moksiskaan. Pääasia että itse Inha on taas huomattu ja muistettu mainita.

Niin ja mainitsihan presidentti sentään Donnerin kanssa keskustellessaan kirjani Olavi Paavolaisesta, mikä käy täydestä hyvityksestä. (Alanko jo huomionkipeydessäni muistuttaa Matti Klingeä, alan vertaamatonta virtuoosia…?)

Vuosi on joka tapauksessa vaihtunut, uudet hommat odottavat jo malttamattomina, eikö tuo äijä meihin tartu, vaan horisee noita iäti itsekeskeisiä juttujaan. Siis tartutaan.

1.1.2016