Brecht ja naiset

Paltaniemi, Huovis-savotta, kesä 1979. Jouko Tyyri heittää pöytäseurueessa Veikko Huoviselle syötin. Hänellä olisi hyvä aihe Lyhyeksi erikoiseksi ja vaikka pitemmäksikin: Bertolt Brecht ja naiset. Tyyri kertoi anekdootteja, kuinka Brecht pelasi yhtaikaa kolmen naisen kanssa ollessaan Suomessa maanpaossa 1941. Koko seurue oli Hella Wuolijoen vieraana Marlebäckissä, missä Brechtillä oli mukanaan vaimonsa, laulaja Helene Weigel ja kaksi rakastajatarta, sihteeri Margarete Steffinin ja näyttelijä Ruth Berlau.

Kolmikon tunteet kiristyivät siinä määrin, että Berlaun oli muutettava telttaan nukkumaan, missä Brecht kävi häntä tapailemassa. Muiden kanssa hän jatkoi yhteiselämää kuten ennenkin. Hella Wuolijoki ylimmäisenä emäntänä yritti huolehtia kaikkien viihtyisyydestä.

Juttu huvitti silmin nähden Huovista ja hän pyysi Tyyriä toimittamaan aineistoa. Jotain varmasti syntyisi, ehkä jotain sen kaltaista kuin Naiset on kultia -kokoelman (1996) hilpeät tarinat. Ei kuitenkaan kuulunut Huovisen juttua Brechtin naisista. Tuskin häntä hirvitti Brechtin kultinomainen asema sen ajan älymystön keskuudessa, päinvastoin juuri sitä hän olisi halukkaasti ravistellut. Ehkä Tyyri ei toimittanut lupaamaansa aineistoa, ehkä juttu lopahti muuten vain.

Nyt sitten 43 vuotta myöhemmin Sirpa Kähkönen on tarttunut aiheeseen. Näytelmää Brechtiä joka naiselle esitetään Helsingissä Kapsäkki-teatterissa. Teatterin nimi tuntuu hyvin sopivan Brechtin pakolaiselämän kuvaukseen. Ohjaaja on enemmänkin elokuvan puolella toiminut Taru Mäkelä. Hauskaa syntyy, mutta ei niin hauskaa kuin odottaisi. Naisasioilla ei sovi liikaa revitellä. Naisten riippuvuus neron elkeistä tulee kyllä selväksi. Näytelmä kääntyykin tragediaksi. Millaisella satiirikon veitsellä Huovinen olisikaan aiheeseen tarttunut?

On toki valopilkkuja. Johannes Korpijaakko esittää Brechtiä erinomaisesti, sopivan röyhkeästi, neroudestaan tietoisena, alistaen kaikki avustajansa palvelemaan omia tarkoituksiaan. Hyvä ja häikäilemätön kuvaus, joka olisi tehnyt terää Brecht-buumin parhaina aikoina 1970-luvulla. Korpijaakon muistan aina loistavana Nummisuutarin Eskona Kajaanin Kaupunginteatterissa kauan sitten.

Naishahmotkin on Kapsäkissä sopivasti valittu, Petriikka Pohjanheimon Helenissä on vähän jopa esikuvan näköä ja laulunääntä. Hassua on sen sijaan, että hänet pannaan tekemään Väinö Tannerista kummallista hiippailijaa, jonka täytyy peittää hatulla ja päätä painamalla liiallinen samankaltaisuus. Muutenkin arkista realistia Tanneria kohdellaan näytelmässä huonosti. Ei hänen totisesti tarvinnut ketään säikkyä saati väistellä.

Hivenen outoja ovat myös suomalaiset vasemmistoälyköt Elvi Sinervo ja Elmer Diktonius. Edellisestä, tunnetusta kaunottaresta ja tulipunaisesta kommunistista, on tehty hailea ulkoilupukuversio ja jälkimmäisestä retevä rantajätkä, jossa ei pilkahdakaan suomenruotsalaista radikaalia runoilijaa. Kaksoisroolit ilmeisesti vaativat toisen hahmon karkeaa karrikointia. Reetta Ristimäki onnistuu huomattavasti paremmin viroa hauskasti murtavana Hella Wuolijokena: kerrankin Hellasta elävä ja todentuntuinen tulkinta, liian vähäiseksi vain jää. Marlebäckissä olisi ollut enemmänkin kerrottavaa, vaikkapa Brechtin työskentely yhdessä Hellan kanssa.

Lupaavasti alkava näytelmä laskee jälkipuoliskolla, lauletaan etäisesti aiheeseen liittyviä lauluja, rakenteessa on vähän hätäisen käväisyteatterin tuntua. Brechtin teräviä poliittisia mielipiteitä olisi kaivannut joukkoon edes näytteeksi juttua ryydittämään. Nyt hän keskittyy kovin vain naiskatraansa komenteluun. Hauska kuitenkin oli nähdä, että Tyyrin takavuosina heittämä idea on kantanut näinkin myöhään kohtuullista satoa.

Hellan ja Brechtin kiistaan Iso-Heikkilän isännästä kontra Puntilasta viitataan vain ohuesti rivien välissä, sehän oli vasta tulossa. Siinä seuraava draaman alkujuuri, jota itsekin kasvattelin vuosia sitten Eino Salmelaista kuvaavassa näytelmässäni Mestarin iltapäivä, joka palkittiin parikymmentä vuotta sitten hämäläisessä kirjoituskilpailussa ja esitettiin Porissa ja Ikaalisissa. Pitäisiköhän kaivaa uudelleen esiin. Olisikohan joku taho kiinnostunut?

27.1. 2023