Ilon ja värin maalari

Tyrmistyin tosiaan, kun kuulin asiasta. Taiteilija Marjatta Hanhijoki on äkkiä kuollut.  Hänen poikansa Olli ilmoitti, joten totta se on.

Vastikäänhän istuin Marjatan mallina Lallukan kotoisassa atelieerissa ja otin tunnollisesti hänen neuvomiaan asentoja. Yritin saada silmiini hänen toivomaansa ilmettä ja suuntailin katsettani oikeaan suuntaan. Viimeinen kymmenes istuntomme pidettiin 4.6. Sen jälkeen Marjatta tunsi lievää väsymystä, minkä arveli johtuneen tästä maalausurakasta. Hän sanoi menevänsä sairaalaan tutkimuksiin.

Kun tavoitin hänet juhannuksen alla puhelimeen, hän sanoi kaiken olevan ok ja pääsevänsä pian kotiin. Kahta viikkoa myöhemmin tuli Ollin mykistävä viesti. Kuinka äkkiä ihminen voi kadota arvaamattomaan ilmanalaan.

Istuntomme olivat hauskoja, Marjatta puheli tapansa mukaan niitä näitä ja piti iloista virettä yllä. Kerran hän kävi autollaan Hämeenkyrössä viemässä töitään ripustettavaksi näyttelyyn. Parissa päivässä hän ajoi mennen tullen ja palasi täynnä työtarmoa.

Kun luin parvekkeella eilen hänen kuolinilmoituksensa, lähdin siltä istumalta pyöräilemään Frantsilan tilalle, missä näyttely on avattu. Sain ystävällisen vastaanoton ja katselin salissa suurikokoisia töitä, kaikissa taiteilijalle ominaista valoa, himmeän iloista väritystä ja tiettyä henkevää arvaamattomuutta. Yrttitilan puutarha hehkui upeita kukintoja, lähde solisi. Seisahtanut sinitaivainen hellepäivä. Istuin siinä yksin monta tovia ja mietin elämän katoovaisuuutta.

Tällaisen taiteilijakohtalon voi kohdata kerran myöhäisessä elämässään. Vaivaton ja valoisa oli lähtönsä. Kuin pilvi olisi purjehtinut ohi ja antanut valon taas tulvia. Kiitän antoisista istunnoista, jotka jäivät syvälle mieleeni.

Marjatta Hanhijoki oli kotoisin naapurikappelista Viljakkalasta. Helsingin Lallukassa hän asui ja piti residenssia myös Hailuodossa. Monta paikkaa ammottaa tyhjillään hänen jälkeensä. Mutta taulut jäivät, ja hänen spontaani naurunsa tuntuu helähtävän vieläkin ilmoille.

Omaa muotoani hänen kuvaamanaan en ole vielä nähnyt, mutta Olli lähetti siitä kuvan. Hyvältä näyttää. Taiteilija ehti sen juuri viimeistellä ja signeerata. Käytännön seikkoja on vielä edessä. Kesän lopulla saanen teoksen nähdäkseni ja esitelläkseni. Se jäi nyt Marjatan viimeiseksi työksi. Elämäni loppuun saakka hän jää seurakseni.

14.7.2025