Kiitos hyvistä tarkennuksista. Aivan oikein: Pasi Nurminen kompuroi vasta vuoden 2011 MM-kisojen paluulennolla, ei suinkaan 1995, kuten jutustani olisi voinut käsittää. Asiaa se ei muuta. Jääkiekkoilijat ovat kovaa porukkaa ja kohentavat taas peliään, Slovenia sai päihinsä että raikui.
Mutta nyt euroviisut jyräävät kaiken muun hengen ja ruumiin toiminnan. Olen auttamatta minäkin hurahtanut KAJ-yhtyeen ihailijaksi. Vöyrin pojissa on aitoa ja rentoa huumorimeininkiä. Lisäksi saunan mainostaminen tekee terää, vaikka ruotsalaisten kiuaskiville meneekin. Ehkä oppivat sielläkin kunnolla saunomaan, muusta Euroopasta puhumattakaan.
Arja Saijonmaa on ollut hyvä saunasanoman saattaja, joten on paikallaan, että hänet viisussa mainitaan. Ei tainnut koskaan olla meidän eikä Ruotsinkaan euroviisuedustajana, mikä on väärin. Elämäni biisissä hän on vedellyt joitakin vanhoja viisuja, Rautavaaraakin, todella komeasti.
Täällä Kyrössä euroviisuihin suhtaudutaan melko maltillisesti. Tuskin rynnätään torille, vaikka Suomi saisi kaksoisvoiton. Naapurini Tauno sanoo sulkevansa telkkarin heti, kun Erika alkaa vääntelehtiä. Turhan ilmeisiä vaikutteita esityksessä onkin pornoklubien tankojumpasta. Sitä paitsi naiskorkeushyppääjillä näkyy peppua enemmänkin kuin Erikan taivutuksissa.
Siitä tuli mieleen Jälkihiki, joka taas ytimekkäästi analysoi lätkäkisojen tapahtumia. Taitaa tosiaan olla kuten Bubi Wallenius vakuutti, että lätkämestaruus 1995 oli historian ensimmäinen merkittävä joukkuevoitto Suomelle. Siihen asti urotekoja tekivät yksilöurheilijat. Joukkupelaajien ja yleensä pelien suosio kertoo muutenkin kulttuurin ja myös kansallisen mentaliteetin muutoksesta.
Vähän tuolla perunamaata kunnostelin ja toukoja tutkiskelin. Huomenna voisin iskeä töihin. Marja-vainaan veli Artsi soitti ja ilmoitti muuttaneensa Törmälle, varma kesän merkki. Tauno oli vienyt hänelle heti puukuorman, jotta mökki lämpiäisi. Hyvä muuttosää auttaa lämmityksessä. Mikäs minun on ollessa, maalämpö hohkaa tasaisesti ja huolettomasti.
Olen nyt lukenut loppuun Antero Kaasalaisen muistelmateoksen toisen osan Aikuistunut evakkopoika. Iskevämmänkin nimen olisi Antero voinut sille laittaa. Kirja kertoo nimittäin pieniä eloisia väläyksiä Kyröskosken tehdaskylän elämästä 1960-luvulta tälle vuosituhannelle. Ajankuvauksena se on valaiseva, joskin aika varovainen. Paperitehtaan työn arjesta siinä on mukavia juttuja, Kyröskoski näyttäytyy ehjähenkisenä tehdaskylänä, missä kaikista pidettiin huolta ja läheiset suhteet vallitsivat. Ristiriitoja ei juuri ilmene, vaikka niitä varmasti olikin.
Kirjassa on samaa sanomaa kuin Matti Pitkon lausahduksissa äsken tv-ohjelmassa Raha-Suomi. Siinä Matti kuvaili nuoruutensa Valkeakoskea Vatikaanin tapaisena ”valtiona valtiossa”, jossa Juuso Waldenin isällinen hegemonia sääteli ihmisten elämää talojen värityksiä myöten. Yt-neuvotteluja ei tunnettu eikä väkeä irtisanottu. Jos tehdas meni huonosti, osa porukkaa pantiin siivoamaan.
Kaasalaisen kirjan mukaan Kyrollakin pantiin tuloksen heiketessä ylimääräistä väkeä vilttiketjuun odottamaan parempia aikoja. Jotakin askarreltavaa niille aina keksittiin. Mutta sitten kun alkoi mennä todella huonosti, tarvittiin jo kovempia otteita. Johtoon kutsuttiin Kai Matikainen, jonka tehtäväksi tuli nostaa kriisikuntoon vajonnut tehdas jaloilleen. Anterokin pelkäsi jo työpaikkansa puolesta. Kovasta kuurista syntyi tulosta, Matikaisen terveys siinä taistelussa romuttui, mutta tehdas pyörii vieläkin, tosin kovasti ohentuneena.
Tulee suorastaan haikea olo, kun lukee Anteron kuvauksia kunnollisesta, vaatimattomasta elämänmenosta, jossa kaikki edistys, niin oman auton kuin tiskikoneen hankinta, lisäsi elämän onnea tavalla, joka nyt tuntuu etäiseltä ja miltei kadehdittavalta. Riipaisujakin Kaasalaisen perhepiiriin kuului, varsinkin tyttären parantumaton sairaus. Senkin yli mentiin iloisella elämänuskolla. Alkaa tuntua siltä, että Suomi oli maailman onnellisin kansa jo puoli vuosisataa sitten – ja varsinkin silloin.
Uskon että Anterokin on KAJ:n vankka kannattaja, niin hartaasti hän kuvailee itse tekemänsä savusaunan nautintoja. Minuakin Antero neuvoi, kun meille tehtiin tuota Voipaannokan savusaunaa, ja hyviä vihjeitä saan vieläkin alan mestarismieheltä.
Nyt ei auta muu kuin odottaa huomisiltaa, kerätä voimia valvomiseen, varata pientä evästä ja keskittyä niihin suurella melskeellä rummutettuihin viisuihin. Vain pohjoismainen kaksoisvoitto kelpaa meille, mutta parasta varautua myös pettymyksiin. Piru niistä Euroopan äänestäjistä tietää. Muita suosikkejai ovat hätäisen katselun perusteella Ranska, Kreikka ja Israel (puhtaasti musiikillisesti). Saas nähdä kuinka käy, buuauksiakin kuullaan.
17.5.2025