Mielijohteesta tulin viime viikolla käyneeksi Käpylän kirkossa. En ole siellä koskaan ollut sisällä. Minua veti ilmoitus, joka lupasi konsertin Eino Leinon ja L.Onervan runoista sekä Leevi Madetojan sävellyksistä. Tunnettu kolmiodraama kiinnosti, itsekin olen kirjoittanut monologin aiheesta Onervan nimiin. Luvassa oli muidenkin tekijöiden sävellyksiä.
Kokemus oli sen verran vaikuttava, että kirjoitin tuoreeltaan arvion konsertista ja lähetin spontaanisti Kirkko ja Kaupunki -lehteen, johon arvelin sen aiheen puolesta sopivan. No spontaani toiminta ei useinkaan onnistu. Päätoimittaja ei ottanut juttua, joten laitan sen tähän, ettei jää ihan ilmaan lepattamaan.
Tunteet riehuivat Käpylän kirkossa
Eino Leino rakastui nuoreen runoilijaan L. Onervaan, kohteli tätä huonosti ja menetti hänet säveltäjä Leevi Madetojalle.
Tuttu kolmiodraama 1900-luvun alusta on tarjonnut ainekset ”Arabia kaikuu” -liedfestivaalien konsertille Käpylän kirkossa. Kuultiin Onervan ja Leinon runoihin sävellettyjä lauluja viiden sopraanon esittäminä.
Säveltäjinä olivat klassikot, draaman osapuoli Leevi Madetoja itse, Toivo Kuula ja Ilkka Kuusisto. Modernia parhaimmistoa edustivat Kaija Saariaho, Uljas Pulkkis ja Olli Mustonen.
Osuin sattumoisin menemään tähän hämmästyttävän korkeatasoiseen ja taitavasti kokoonpantuun konserttiin. Laulujen taustat esiteltiin kerrankin kunnollisesti juontajan Saara Pääkkösen toimesta. Hän luonnehti laulujen tekijöitä ja heidän keskinäisiä suhteitaan pätevästi ajan taustaa vasten.
Kun helisevät sopraanot hehkuttavat lauluja, sanoista on tunnetusti joskus vaikea saada selvää, vaikka ne olisivat tuttujakin. Nyt käsiohjelman koodi auttoi asiassa, sikäli kun joku malttoi siitä sanat auki napsauttaa. Musiikki valloitti mielet joka tapauksessa.
Saariahon kaksi Leinon laulua soivat kuultavat kauniisti, ”Iltarukous” jopa yllättävän dramaattiseen nousuun yltäen. Uljas Pulkkis tavoitti oikullisella tyylillään parhaiten Onervan tunnevoimaiset runot, erityisesti järkyttävän ”Hullun laulajan”. Runoilijan vaiheista Nikkilän mielisairaalassa saatiin juontajalta valaiseva taustaselvitys.
Paljon paremmin ei sujunut Madetojankaan elämä puhumattakaan Leinon loppuluisusta ja varhaisesta kuolemasta. Kaikki kolme triangelin osapuolta suistuivat onnettomuuksiin liian alkoholin käytön vuoksi. Onerva oli ainoa, joka eli pitkään ja jatkoi naisellisella voimallaan runojen kirjoittamista kuolemaansa saakka.
Illan väkevin tulkinta oli Toivo Kuulan säveltämä laulu Leinon runoon ”Merenkylpijäneidot”, jonka Maria Turunen esitti todella mieliin jäävällä voimalla. Muita esiintyjiä olivat sopraanot Tiina Salminen, Riikka Mäkelä, Anna Ginström ja Mea Tikkanen.
Heitä säestivät pianolla Tuomas Kangas, Tuomas Salokangas, Dávid Szilasi ja festivaalin toinen suunnittelija Armaan Madar.
Festivaali jatkui erilaisin tapahtumin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna ja palaa uusin ohjelmin elokuun lopussa. Silloin esitellään Arabianrannan taidekohteita.
Ensimmäinen konsertti Käpylän kirkossa oli niin positiivinen kokemus, että Arabianrannan festivaalille toivoo parasta mahdollista jatkoa ja yleisömenestystä.
PANU RAJALA