Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen pohjoisen matkaltani? Ehkä sittenkin miljööt, pitkät korpitaipaleet, Välilän mahdikas tila ja kivinavetta, jossa ooppera kajahteli. Toiseksi ihmiset, heidän lämmin ystävällisyytensä ja aito inostuksensa oman kylän taideponnistukseen. Mukana iskuvalmis, tunnelmiin herkistyvä kuoro, joka on varmasti parasta amatööritasoa. Kuoron sopraano Raija Robinson järjesti minulle jopa laajan kiertoajelun Vaalassa ja ylimääräistä viihdeohjelmaa vapaapäivänä.
Unohtamatta yhtyettä, hyvin peroonallista kombinaatiota (sello Anna Huusko, trumpetti Sirkka Kangaspuoskari, huilu Kaisa-Leena Takkinen), joka osallistui ja myötäili oopperan vaihtuvia tapahtumia ja jyrkkä tunnelman muutoksia. Sekä solistit, niin ammattilaiset kuin harrastajat, jotka kaikki olivat alansa taitajia. Esa Ruuttusen (kuvassa vas.) tunsin ennalta, hän oli esityksen tukipilari ja tulkitsi vaikuttavasti aarioitaan Isan isän hahmossa. Kansallisoopperan veteraani ja Euroopan oopperataloissa vierallut tähti otti tämänkin homman täysin tosissaan ja kunnianhimoisesti joukkoa kannatellen.
Sitten oli Isan äiti, Satu Lotvonen, kirkas sopraano (kuvassa vierelläni), sekä nuoret hämmästyttävän valmiit neitoset, suloinen kauniisti laulava Emilia Haataja nimiroolissa ja räiskähtelevä Malviina Haukkala hänen Betty-sisarenaan. Heidän yhteispelinsä oli ilo silmälle ja korvalle. Heitä kaikkia oli ilo ohjata, sillä he ottivat pienetkin viittaukset heti varteen ja kehittivät itse lisää.
Isa ja Betty lapsina, Veera Rikula ja Erin Haapavirta, esiintyivät virkeästi, samoin pikkuveli Fredrik, Väinö Rikula. Kaikki saivat kovasti eloa ja varmuutta lisää esitysten myötä. Keksimme pieniä temppuja, joilla he elävöittivät tulkintojaan. Tukena heillä oli vanhempien ohessa viisas mummo, Maikki Väänänen.
Nuoriin miespuolisiin laulajiin oli tilaisuus tutustua kämppäkavereina Rokuan kansallispuiston mainiossa hirsimökissä. Roope Pelo on jo kokenut tenori ja lauloi J. H. Erkon roolin niin, että selkäpiitä kylmäsi – vaikuttavasti hän toi esiin Erkon kansallismielisen paatoksen ja kiinnostuksen Jyväskylän seminaarin kauniisiin naisopiskelijoihin. Samuel Heikkinen on puolta nuorempi nouseva laulaja, jonka komea baritoni toi mukaan reipasta komiikkaa patruunan pojan Joel Backmanin kosiotyyppiin.
Seminaaritytöt Lydia Lagus, Sirpa Niemelä, ja Augusta Demander, Hanna Väänänen, kuuluivat esimerkillisiin laulajiin, jotka auttoivat omasta aloitteestaan koko ryhmää joissain käytännäön kysymyksissä. Mieleen jäi myös seminaarin johtajan Esa Tikkasen arvovaltainen hahmo sekä hevosmiehet, joista toinen, Petri Hakkarainen, roolinimeltään Petrus on alkuperäisen libreton kirjoittajan Ritva Hakkaraisen poika. Isan kuolinkohtaus oli vaikein ohjata, sekin vimein onnistui tyylikkäästi neiti Forsbergin, Meeri Keräsen, toimesta.
Esityksen puvusti monitaitoinen Mari Bisi, jonka kanssa aloimme suunnittelun jo kevättalvella Rööperissä Pursimiehenkadun japanilaisessa ravintolassa ja jatkoimme myöhemmin junan ravintolavaunussa. Pukuja hän ompeli Välilän kamarissa sitä mukaan kun harjoitukset etenivät. Topi Hietalan kookkaat mustavalkoiset taulut liittyivät lavastuksena havainnollisesti tarinan tapatumiin. Niiden sijoituksista aluksi hiukan kiistelimme. mutta pääsimme hyvään lopputulokseen. Viime hetkillä Samuli Pörhölä hyppäsi mukaan sommittelemaan valoja, joita pimeään navettaan kipeästi tarvittiinkin.
Tällaisen joukon kanssa sain toimia! Siinä sivussa tutustuin Välilän tilan uutteraan isäntäväkeen, joka sitoutui järjestelyihin täysin palkein. Kahvipannu oli kuumana pitkin päivää, ja ruokailussa kävimme Veneheiton koulussa isäntä-Pekan Ford Mustangin kyydissä. Koko ruljanssia johti alkuun Suutarinkylän Maaseutuyhdistyksen puolesta tuottaja Helena Haataja, ja hänen sairastuttuaan lopuksi Tarja Kinnunen aivan suurenmoisesti.
Kun karonkan jälkeen astelin viimeistä kertaa parkkipaikalle, Tarja juoksi jälkeeni, hyppäsi kaulaani ja huudahti: ”Tämä oli niin ihana tuotanto!” Olen samaa mieltä. Kuusi kertaa saimme laulaa kajauttaa täydelle salille, ja moni on vielä jälkeenpäin liikuttavin viestein kiitellyt, että saivat olla mukana. Liityn kiittelijöihin.
25.7.2026
