Perjantai 19.10.07

Jatkuu keskustelu vuoden 1918 tapahtumista. Esko Salminen esittää radiossa vakaalla tyylillä sinänsä oikeaa asiaa: kapinan ylätason tavoitteista on ”kohteliaisuussyistä” jokseenkin näihin asti vaiettu ja otettu tuo Linnan väkevä torpparitason oikeudenmukaisuuskulma sodan perustaksi. Siinä on vääristymä, jota HS:n hiukan huvittava raatikaan ei ota todesta, vaan vanhoin asentein in corpore tyrmää Salmisen avauksen.

Mietin että uusi romaanini Kuningasajatus ei tietenkään ole sellainen ”suuri valkoinen romaani”, jota Salminenkin näyttää odottavan, mutta siinä sentään katsotaan sotaa tavallisen valkoisen perheen näkökulmasta ja myös ylätasolta, joka valkoisella puolella oli varsin neuvoton ja sekasortoinen sodan alussa. Tämä vaihe on ainakin jäänyt kirjallisuudessa vähälle kuvaukselle. Sekasortoa oli punaisella puolella vielä enemmän, enkä voi kuvitella, kuinka maata olisi voitu johtaa kumouksen onnistuessa näillä voimin, jotka silloin ottivat pankit, virastot ja teollisuuslaitokset haltuunsa.

Eli Salmisen esittämä näkemys maan joutumisesta neuvostovallaksi punaisen voiton myötä on todennäköinen, ja sitähän useat professoritkin myötäilevät eilisessä HS:n haastattelussa. Päättymätön sota kuten Salminen otsikoi kirjansa.

Eilen avattu elokuvakausi Helsingissä: 2 päivää Pariisissa onkin yllättävän kirpeä ja letkeästi piruileva parisuhteen pikakuva Pariisista, missä kireä jenkki Jack joutuu tyttöystävänsä myötä silmätysten kuohuttavan moraalittoman kaaoksen ja perhefarssin kanssa. Kaikkine karrikatyyreineen osuva kansallisuuksien yhteentörmäyksen kuvaus. En muista ennen nähneeni 60-luvun hippien ikääntyneen näin villeiksi vanhemmiksi. Suositeltava rentoutumishetki.

Samassa tarkoituksessa, kirjoitustyön lomassa, luen Matti Kassilan notkeita ja hervottomia tarinoita kirjasta Kun pappa nauruun kuoli. Olisi kirjailijanakin hyvin itsensä elättänyt tämä vetreä elokuvamies. Niistä lisää kun pääsen loppuun.

Illalla jälleen Tuusulan Erkkolaan kuuntelemaan musiikkia, nauttimaan iltapalaa ja viiniä ja puhelemaan jotakin mitä mielessä liikkuu. Tulkaa mukaan te kynnelle kykenevät.