Floran päivä 2009

on omistettu Yrjö Jylhälle. Teen kirjaan kuvatekstejä, ja Vesan kassa käymme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella katsomassa runoilijan ulkoisen ruumiintarkastuksen pöytäkirjaa kuoleman jäljiltä vuodelta 1956. Laitoksella tapahtuu siis muutakin kuin sikaflunssan päivystystä. Meitä palveltiin arkistossa erittäin ystävällisesti.

Iltapäivällä ajelen Lahteen, missä menossa runoviikko kaikkineen: viehkeässä kevytrakenteisessa pianopaviljongissa Vesijärven partahalla Sibelius-talon takana kuultiin runoa Risto Ahdin ja Kirsi Kunnaksen esittämänä, oli nuoria muita ja minäkin vähän tätä Jylhää esittelin, lähinnä varhaisempaa lyriikkaa, väkivaltaa ja satiiria. Iiro Kajas vetäisi komeasti runonäytteitä. Huoleton keväinen matinea.

Akateemikko Kunnas teki pienen korjauksen Waltari-kirjaani: hänen isänsä ei maalannut Haanpäätä punainen kaulaliina kaulassa, se legenda syntyi tulenkantajien ja varsinkin Paavolaisen muistoissa, ei maalauksesta. Uskotaan niin, mutta joku liinahan sillä on siinä maalauksessakin. Päiväkirjansa mukaan Haanpää osti ”punarantuisen kaulaliinan” Hämeenlinnan torilta ennen Helsinkiin tuloa. Legenda ei ole ihan perätön. Mutta tämä nyt ei liittynyt päivän runouteen millään lailla.

Sen sijaan Kirsi valaisi minua 30-luvun runoilijoiden terveydellisistä oloista varsin hyödyllisesti. Keuhkotauti tai ”kulttuurikuppa” oli joka toisella. Jylhän elämä on tänään saanut monenkertaista täsmennystä aina sen murheelliseen loppuun saakka.