Perjantai 16.7.10

Kepsusti kävi Topi Kannisen Riihi-säätiölle Oulussa. Olikohan noin raju lakkautuspäätös ihan välttämätön? Epäilen että takana on musta annos perisuomalaista kateutta. Ilmiantaja ei kaiketi kestänyt sitä, että joku saa noin paljon aikaan (lähes tuhat vuokra-asuntoa) ja elelee vielä mukavasti. Enhän tunne yksityiskohtia, mutta Riihi-säätiön järjestämät kirjallisuuskeikat olivat ainakin suurmenestyksiä, salit täynnä ja kirjaa myytiin kuin siimaa. Topi hoiteli suvereenisti suhteita. Eikä siellä turhaa väkeä käynyt esiintymässä, minun lisäkseni keväällä Risto Uimonen ja Kalle Holmberg. Topi on renessanssipersoona, laajasti lukenut ja historiaa tunteva keskustelija.

Varmaankin tämä kulttuuriharrastus luettiin lisänä Topin syntilistaan. Sehän ei sovi säätiön sääntöihin vai mitä. Apurahojakin menivät jakamaan. Sopimatonta kerrassaan. Koneen säätiö saa näin toimia, kai se on sitten sen säännöissä. Entäs keskustan Nuorisosäätiö, tutkinta käynnissä. Koskahan sekin lakkautetaan. Ja mitä kaikkea muiden säätiöiden suojissa tehdäänkään.

Suhteessa aikaansaannoksiinsa Topin oman edun tavoittelut olisivat varmasti kestettävissä, tuskin niistä on mitään haittaa ollut yhteiskunnalle. Asunnoista on ollut sen sijaan suuri hyöty Oulun alueella. Taas nähdään että yrittäminen ei kannata, ei ainakaan omilla säännöillä, jos vastassa on sääntökirjaa pedantisti tutkivat juristit.

Toinen ihme juttu on se, että Myllykolun museota pidetään täällä kiinni koko kesän. Eilen näytelmän aikaan siellä oli kunnanvaltuutettu vapaaehtoisoppaana ovea auki pitämässä. Tähänkö on tultu? Että vankalla kunnalla ei ole enää rahaa pulittaa edes jollekin koululaiselle pikkupalkkaa museo-oppaana! Töllinmäki on sentään auki viikonloppuisin, liian vähän sekin. Ja kotiseutumuseo on ollut kiinni jo monta kesää. Kieltämättä tehokas tapa karkottaa loputkin kesämatkalaiset.

Hämeenkyrön Sanomissa kerrottiin, että lehteä uhataan tilausboikotilla, jos siihen ilmestyy juttuja siitä Sillanpäästä. Heti perään lehti esitteli kuvien kanssa näitä Sillanpään asumuksia, joihin siis ei pääse edes tutustumaan kuin tilauksesta. Voisiko olla parempaa esimerkkiä kyröläisten jakomielisestä suhteesta kirjailijaansa?

Kyllä tähänkin joku Topi Kannisen säätiön kaltainen veturi tarvittaisiin, että jotakin alkaisi tapahtua. Kohteiden kunnostussuunnitelmat on valmiina kaapissa, saas nähdä kuinka ne alkavat toteutua.