Keskiviikko 24.11.10

Kaupungilla kuultua: – Miksei ne jumalauta osaa selittää kansankielellä, miksi Irlantia ja Kreikkaa täytyy tukea. Mulla on haisu että niin täytyy, mutta miksi ne ei osaa perustella? Ne sanoo vaan, että näin nyt on Suomen työllisyyden etc. kannalta tai muuten kaikki kaatuu.

Jos ne ei tiedä ihan tarkkaan itsekään, arveli toinen keskustelija. – Ne vaan uskoo että näin on kun Euroopasta sanotaan.

Samalla kun näitä noidutaan, Jouko Ahonen kantaa lisää risuja demareita hiillostavaan rovioon. Lauri Ihalaisen lähtö vaaliehdokkaaksi ei voinut sattua huonompaan aikaan. Nyt ei ole etuja kahmivien ay-johtajien lippu korkealla.

Mutta mehän vain nautimme hengen antimista. Niitä tarjoili eilen Woody Allen ja tänään Minna Canth, suhteellisen erilainen taiteilijapari. Kuuntelin yliopistolla dekkaristien Sirpa Tabet’n ja Staffan Bruunin luentoja rikoskirjojensa synnystä (valaisevia, jälkimmäinen vauhdikas) ja livahdin siitä Maximiin katsomaan Allenin uusinta You Will Meet a Tall Dark Stranger. Mietin miksi suomalainen elokuva ei tavoita tällaista elämäntyyliä vai eikö sitä ole Suomessa. Notkea, älyllinen, surullisen hauska juttu ihmissuhteista, joista yksi sentään päättyy onnellisesti. Huvittavan tuttuja aineksia kautta linjan. Hyvä opetus siihen sisältyy meidän ikäisille miehille, jotka erehtyvät tavoittelemaan uutta nuoruutta ja kurvikasta vaimoa. Näinkin hullusti siinä voi käydä. Anthony Hopkins kerrankin koomisessa roolissa.

Teatteri Avoimet Ovet esittää irtonaisesti Minna Canthin novelleja Heini Tolan oivaltavina sovituksina ja ohjauksina. Kaksi ensimmäistä oikein kivoja, kolmas vähän putosi. Hyvä saavutus, kun niinkin vakavasta mammasta kuin Minnasta kiskotaan esiin vähän huumoria. Novelli ’Ompelija’ rinnastuu aiheeltaan vaikkapa Sillanpään Hiltuun ja Ragnariin, molemmissa turmeltu tyttö hukuttautuu. Mutta miten pitkälle oltiinkaan päästy kolmessa vuosikymmenessä: Canthin suoraviivaisesti vasaroitua opetusjuttua jatkoi Sillanpään syvällinen, nuoren naisen fysiologiaan ja mielenliikkeisiin syvyyspsykologisesti yltävä luotaus.

Nuorista naisista ja heidän kohtaloistaan puheenollen: Italiasta lennähti viesti La Republica -lehden D-osiosta, jossa Anja Snellmanin teos La verita della notte kehutaan rohkeaksi, sosiaaliseksi ja antropologiseksi kronikaksi lapsiprostituutiosta. Lemmikkikaupan tytöt on huomattu hyvin Italiassa. Yhdyn lähettäjään: Hyvä Anja S.!