Tiistai 11.1.11

Hyvä ykkössarja yllä.

Karin päivän uutinen on se, että Kari Häkämies sittenkin irtisanoutui eilen illalla Hämeenkyrön kunnan johdosta. Vikkelä poika, täytyy sanoa. Vielä pari viikkoa sitten istuimme rauhassa Sarvessa ja kaavailimme kirjallisuusseminaaria. Kuinka nyt käynee seminaarin, nostaako joku ajelehtivan melan. Puhellessamme kävi kyllä riittävän selväksi Karin kiipeli, kun vaimo on palannut Kotkaan virkaa hoitamaan. Olimme yhtä mieltä siitä, ettei poikamieselämä Hämeenkyrössä mitään herkkua ole. Eikä kai muutenkaan johtopaikalla.

Puolitoista vuotta kesti melkoinen mylläkkä, mutta taloushan koheni ja uusia ajatuksia sinkoili. Nyt laskeudutaan nihkeään interregnumiin. Mistähän uusi johtaja esiin ponnahtaa. Eivät ole mitään palkitsevia huippuvirkoja nykyään. Häkämiehen kirjallinen ura varmaan jatkuu entistä pontevammin.

Sydän syrjällämme olemme katselleet tulvakuvia Australiasta. Eivätkö Tuomelat, talomme entiset asukkaat, ole juuri tuolla Brisbanessa vesimassojen armoilla. Ei ole leikin tekoa. Hämeenkyrössä ei ole pahemmin tulvinut, ainakaan tähän saakka.

Jonkunmoinen katastrofi täällä Helsingissäkin vallitsee, kinokset jymöttävät, syvät raiteet kaduilla ja jäisiä lohkareita putoilee katoilta. Vasta yksi kuolonuhri tullut. Autot pysyvästi jumissa tuollakin Tehtaankadulla, mistä viimeksi jurrattiin irti ja jätettiin onneksi auto maalle. Kyllä täällä sentään selviää, toista on siellä maapallon kääntöpuolella. Vielä joulun aikaan Tuomelat tervehtivät lähtevänsä sateessa kalaan, kun meillä pakkaset paukkuivat. Nyt se sade on paisunut yli kaikkien äyräiden. Kamppailkaa, hyvät ystävät, selvitkää!