Ystävänpäivä 2011

Ystävänä tällä haavaa yksinäisyys Villa Viehätyksessä, ympärillä täydellinen työrauha. Pakkanen paukahtelee, aurinko kilottaa keltaisena hohtavien hankien yllä. Mikä ollessa.

&nbsp Paavo Lipponen olisi sopiva vanhan ajan presidentti, jyrähtäisi silloin tällöin. Ei taida ryhtyä, koska valtaa on riisuttu eikä läpimenokaan olisi varma. Sauli Niinistöäkin arveluttaa liian laiha vaikutusvalta. Muita päteviä ehdokkaita ei sitten olekaan

&nbsp Päivällä kun Heiskan lounaalle ajelin kuului radiosta ahdistunut vaikerrus siitä, että presidentin vallasta ei ole vielä kaikkea saatu karsituksi. Varsinkin vasemmisto on pettänyt toiveet. Kuinka rasittavaa on kestää presidentin vallan rippeitä? Olen elänyt vahvojen presidenttien aikaa enkä muita siitä kärsineeni. Synnyin Mannerheimin ollessa presidenttinä, kävin koulua Paasikiven aikana, opiskelin Kekkosen vallantäyteyden auringossa, paiskin töitä Koiviston vapautuneina aikoina… Hyvää turvallista aikaa, kaikkien vaikeuksien keskellä. Onko riisuttu aika ollut parempaa? Miksi vaikkapa keskustan puoluekokouksessa valittu pääministeri edustaisi laajempaa kansanvaltaa kuin suorilla vaaleilla valittu presidentti?

&nbsp Kalle Haatasen tontilta kuulee muutenkin hohdokkaita ajatuksia elämän ja yhteiskunnan nurinkurisuuksista. Jos elämä alkaa kulkea liian helposti, kannattaa kuunnella kuinka lohduttomasti kirkastettu älymystö valittaa.

&nbsp Eikös Lauri Meri nyt kohtele liian nuivasti Lillanin Den Girige -tulkintaa. Minusta hiukan rujo kulma saituuden satiiriin antoi riittämiin koomista pohjaa, hauska sitä oli katsella. Ei nyt mikään uutuudellaan tärähdyttävä näytelmä hassuine yhteensattumineen, mutta elegantti tavallaan.

&nbsp Muuten, en useinkaan keskity kuuntelemaan runoutta, en ainakaan kokonaiseksi tunniksi. Eilen illalla oli poikkeus: Martti Mäkelä tulkitsi Teemalla Lasse Heikkilän pitkiä puheenomaisia runosarjoja niin miehekkään puhuttelevasti, että sitä oikein pysähtyi kuulemaan, koko ohjelman ajaksi. Aikamoinen suoritus lausujalta, kuvallinenkin toteutus miellyttävän tyyni, turhia kuvittamaton. Heikki Huttu-Hiltunen vastasi taustatöistä.

&nbsp Ja kiitos nyt kun siellä radiossa taas luetaan keskipäivällä oikeita mietelauseita, tänään Markku Envallin uunituoreesta kokoelmasta. Nämä nääs ainoat kumppanit täällä, tv ja varsinkin radio.