Lauantai 16.4.11

Nyt olen kyllä samaa mieltä Jussi Lähteen kanssa, joka aamulla tuomitsi radiossa Ryhmäteatterin tyylin käsitellä politiikkaa. En ole kyllä Eduskunta-näytelmää nähnyt enkä näe, mutta Jussin kuvauksen ja monen rinnakkaisen esimerkin valossa voin uskoa, että se liittyy samaan summittaisesti huitelevaan ja epä-älylliseen poliittisen satiirin perinteeseen kuin monet tv:ssä nähdyt yritelmät tällä saralla. Jos poliitikot näytetään kuolaavina ja sekavia mökeltävinä idiootteina, kritiikin kohdetta ei ole kovinkaan tarkasti saatu jyvälle. Tuntuu siltä, että nuoret teatterinerot eivät osaa eivätkä välitä tuntea mitä siellä vallan käytävillä todella tapahtuu. Helpointa on lähteä omien ennakkoluulojen kyytiin.

Monet ovat lisäksi hirveän pahoillaan siitä, että näitä vaalirahasotkuja ei ole otettu tarpeeksi uudelleen pyykkiin kampanjoissa ja keskusteluissa – mikä vahinko tosiaan: niissä piehtaroimalla maa varmaankin saataisiin ohjatuksi talouden karikoista parempaan tulevaisuuteen. Moraalin korostuksessa haisee helposti hurskasteleva tekopyhyys. Kuinkahan puhtaita pulmusia ne kivien heittelijät itse oikein ovatkaan.

On jätettävä vaalit omaan onneensa; toisessa ympäristössä tuloksia saatamme seurailla. En toivo perussuomalaisille vyörymävoittoa enkä usko, että heillä on toteutus- saati läpimenokelpoisia ideoita todellisiin ja kestäviin uudistuksiin. Kunhan pitävät ääntä ja sekoittavat kuvioita, ja monia sekin virkistää. Jussi Halla-aholle toivon silti menestystä, Eiran poika on sympaattinen intellektuelli ja tervehdyttävä virranjohdin. äänestin ennakkoon esimerkillistä maahanmuuttajaa, enkä näen näissä kannanotoissa edes ristiriitaa. Enkä oikeastaan kaipaa mitään suurta muutosta: asiat ovat mielestäni hoituneet vähintään kohtuullisesti päättyvällä vaalikaudella – varsinkin kun otetaan yllättävät kriisit ja katastrofit huomioon. Kuka ne olisi ja millä keinoin paremmin klaarannut?

Keväistä on kaupungilla. Viimeistä kertaa Yrjönkadun uimahallissa, sitten katsastettiin vielä toinen pohjoismainen elokuva Engelissä: Ruotsalainen avioliitto. Hyvä idea, hauska asetelma, mutta ihmeen nihkeä toteutus. Eikö ruotsalaisilla todella enempää ole elämäniloa, mielikuvitusta ja vaihtelun taitoa? Ottivat leikkisän kokeen turhan vakavasti.

Nyt ei muuta kuin matkalaukku esiin ja pientä pakkailua. Jos päivät eivät tekstistä heti täyty, niin hiven malttia; vielä keritään ja palataankin, toivon mukaan. Ja hyvää Pääsiäistä.