Tiistai 14.6.11

Kuudelta startti Viehätyksen pihasta Helsinkiin, Tauno marssi samalla tietä pitkin hakeen lehteä ja pudisteli päätään. ”Ekkö sää koskaan lakkaa.”

Mikäs ajellessa pilvisenä aamuna, vähän tihuutti. Juniin ei voi enää luottaa. Mutta Mannerheimintien ruuhkassa juutuin jonoihin ja myöhästyin Södikalta Vuokon treffeiltä vartin. Käytiin silti läpi henkilöhakemistoa, ja sain toiset vedokset mukaani. Niitä olen tässä tutkinut ja täydennellyt kuvatekstejä (Kukkos-Jukka antoi hyviä viitteitä) ja hakemistoja koko harmaan päivän, aamukymmenestä iltayhdeksään, melkein kellon ympäri. Sepiksen Kotikiinalaisessa kävin välillä haukkaamassa friteerattua kalaa.

Työ sujui illan mittaan hyvin kuunnellen kansanmusiikin toivekonserttia, mukavaa ohjelmaa, yhtä hyvä on perjantaisin Jaskan jazzradio. Tyypillistä muuten, että siellä ei tänään tunnistettu Israelin kansallislaulua, ei sitä tosiaan ole paljon meillä kuultu.

Murehdin kiinalaisessa iltalehtiä vilkaistessani Ingvar Melinin kovaa osaa, liitot murtuivat, bisnekset pettivät ja velat kasaantuivat ulosottojen kynnykselle. Kaikkoavaa on ex-ministerin mainen gloria. Kohta ne alkavat penkoa Marian tekemisiä, Lenita tässä on surevana puolisona esiintynytkin. Henkinen ruumiinavaus.

Hallitusta sentään taas kokoilevat. Voiko virallisissa radiouutisissa ilmaista siten, että Katainen ”ilmaveivaa sixpackiä”? Hesari havainnollistaa puolueita olutpulloilla. Kaikki rentoillaan viihteeksi, jotta kukaan ei ottaisi mitään ihan vakavasti. Ja vasta äsken hurskasteltiin, kuinka jääkiekkosankareilla oli juhlissaan pullot käsissä. Kuinka monen prosentin hallitus sixpackistä perjantaina löytyy?