Maanantai 13.2.12

Unohtui kehua viime viikon Kirjakerho-ohjelmaa radiossa, kerrankin kiinnostava aihe. Vuoden 1953 Kiinan matkaa selviteltiin, mukana mm. Pentti Haanpää ja Matti Kurjensaari, seurueen johtajana Sylvi Kekkonen. Olivat kaivaneet esiin peräti uutta ennen tuntematonta materiaalia, Sylvin päiväkirjan olivat noutaneet Orimattilan arkistosta ja löytäneet Georg Backlundin elävän haastattelupätkän jostain Kansan arkiston uumenista. Toimittajat tekivät kerrankin tutkivaa journalistista työtä! Hyvin muutenkin analysoivat matkan merkitystä ja poliittista kokoonpanoa.

Nyt kun ollaan Kyrön mailla, voi heti havaita esimerkkejä palvelujen keskittymisestä. Öljy on ihan lopussa, ja ilmoitus tuli, että se on tilattava jostakin Helsingin (!) keskuksesta, toimitusaikaa 4-5 päivää. Siinä ajassa me jo jäätyisimme. Luojan kiitos vanha luottomies Tommi Vuorinen lupasi toimittaa öljyauton tänne käden käänteessä. Näin toimii vielä lähipalvelu, mutta kuinka kauan?

Soitin järven vastarannalle Tarkin Helmille ja piti hehkuttamani muun ohessa näytelmän saamaa vastaanottoa Aamulehdessä (näin kun vanhoja työtovereita ollaan draaman saralla), mutta Helmille ei tule enää lehteä edes viikonloppuisin. Kun nuhtelin häntä tästä, hänpä kertoi pätevän perusteen. Sen jälkeen kun lehti lakkasi tulemasta omaan laatikkoon, hän päätti että antaa olla kokonaan. 60 vuotta se on tullut laatikkoon, ja Helmin mies jakeli vielä työajomatkoillaan ilmaiseksi lehteä syrjäkulmille. Mutta nyt siis loppui sen lehden lukeminen Helmin pirtissä. Hän ei yhdeksääkymmentä käyvänä naisihmisenä lähde aamupimeässä ja pakkasessa könyämään pariasataa metriä yhteislaatikolle, se on selvä. Kannatin tässä suhteessa Helmin ryhdikkyyttä.

Naisen järki jylläsi myös Alcantaran perheessä, kun Mercedes torppasi miehensä suureellisen asuntohaaveen. Sarja kuvaa myös rasistiset asenteet sumeilematta. Hienoa että San Genaron kodikas yhteisö säilyy sarjan keskiössä.

Tässä on sanottava, että ykkösen satsaus Salamaan, Siinä näkijä missä tekijä, alkoi maltillisesti ja hyvinkin uskottavana, lievähkö myönteinen yllätys. Mutta se poliittinen sähkölataus, mikä teokseen sen ilmestyessä liittyi, on ajat sitten haihtunut tiehensä.