Lauantaiaamuna 23.3.13

Aamun pelastaa ensin Outi Pakkasen kiva kommentaari Facebookiin. Kun en koskaan käy siellä, on hyvä että joku puhuu välillä järkeäkin. Sitten tulee eri lukuvaiheista neljä kirjettä Matti Salolta, joka on lukenut kirjani todella tarkkaan ja hedelmällisesti. Saan hyviä neuvoja siitä, miten tästä romaanimaisesta teoksesta voisi tulla vielä parempi – mestariteokseen on vielä matkaa. Ensi kerralla pamahtaa.

Kun käyn kaupassa ja pesettämässä autoa, en voi välttää iltapäivälehtien paksuja paketteja. Tarina jatkuu! Kiitos ainakin Riitta Castrénille ja Eino Leinolle arvioista, jotka silmään ensinnä osuivat Iltalehdestä. Tää nyt on jo vähän liikaa… No jaa, jätän jutut Marjan tarkastettaviksi ja lähden tästä Poriin tyydyttämään ”julkisuuden kaipuutani” – esitelmöimään Nousee Satakunnan kansa -yhdistyksen tilaisuuteen F. E. Sillanpäästä! Lehdistöä on arvatenkin paikalla sankka joukko, onhan aihe noinkin vetävä. Palaamisiin.


Siellä Porin valtuustosalissa olikin peräti arvokas Sillanpää-seminaari. Satakunnan kansa nousi muistamaan suurta mestariaan.

Esitelmöin pääasiassa FE:n lapsikuvauksista ja luonnontieteellisestä maailmankuvasta, lopuksi myös Taata-hahmon synnystä ja kuuluisista radioesiintymisistä. Sitten Erkki Teikari veti pientä paneelia ja yleisö sai kysellä ja kyllä kyselivätkin. Sukujen degeneraatio Sillanpään romaaneissa ja Nobel-palkinnon tausta kiinnostivat, samoin klassikoiden lainausluvut kirjastossa ja totta kai myös kauvatsalaiset sukujuuret ja yleinen satakuntalaisuus, joka on nyttemmin luovuttanut alaa pirkanmaalaisuudelle. Sanataiteesta puhuttiin: kyllä jokaisen suomalaisen tulisi osata ulkoa Ihmiset suviyössä -teoksen alku aivan kuin ruotsalaiset osaavat Strindberginsä.

Istahdimme vielä Tapio Niemen kanssa kahvila Andaluciaan vaihtamaan kuulumisia ennen muuta Kuubalaisen serenaadin vaiheesta, pian sitä ruvetaan Rauman teatterissa harjoittelemaan. Uusiakin juonia punoimme.

Ajoin Kyröön ja täällä Viehätyksessä odotti tavanmukainen yllätys: öljy oli just loppunut. Kovat pakkaset kuluttaneet tavallista enemmän. Ei muuta kun kahdella kanisterilla hakemaan täydennystä. Taas tarkenin ja saunoinkin. Uutisvuodosta kuulin jonkun hölähdyksen kirjastani, eipä ollut kummempi. Huomattavasti jämerämpi oli kännykkään tullut uhkaus viedä pallini alasimelle pajavasaran alle. Kansalla riittää hohdokkaita oivalluksia.