Tiistai 1.10.13

Pääsemässä paussin jälkeen taas kiinni Paavolaiseen. Ensin käytävä läpi, mitä kesällä tuli kirjoitetuksi.

Selattu aamun lehtiä. Juhani Tiikkainen on kuollut. Vielä keväällä törmäsin Tiikkikseen Hämeentiellä jonkun linjan kulmalla. Hetken auringossa rupattelimme, surumielisen leppoisa kaveri kuten ennenkin. Tiikkis oli luotettava ohjaaja vanhassa MTV-teatterissa, kun olin siellä kipparina. Töitä ei enää eläkkeellä löytynyt, ehkä kunnon konkari turhautui. Työkaverit Vakkuri, Pultsi ja Wallius kirjoittavat hyvän nekrologin Hesariin. Dokumentaristi nousee enemmän esiin, minä taas tunsin miehen draamatuotantoa paremmin. Levon ansaitsee Tiikkis, joka ei paljon itsestään melua pitänyt.

Aamulehti antaa reipasta myötätuulta Pitkon muistelmille, oman miehen puolia on aina pidettävä. Paavo Lipponen, humoristi hänkin, nostaa infossa muistelijan aikamme merkittävimmäksi politiikan kommentaattoriksi. Kirjan arvostelija on haettava tavan mukaan oman lehden ulkopuolelta. On löytynytkin: Pitkon paras jalkapallokaveri Jukka Virtanen. Näin taattiin myönteisesti murahteleva juttu, joka tosin kehuskelee kirjoittajan henkilöä enemmän kuin itse kirjaa. Palataan kun on vähän luettu.

Olisi myös tuo Anja Snellmanin kirja siskostaan, jota Helena Ruuska kauniisti kiittää Hesarissa. Mutta kun tässä on näitä rästejä. Pöydällä lepää syyttävänä Jukka Rislakin rankka Vorkuta, jota etenen hitaasti – on se sen verran masentavaa luettavaa. Mihin kaikkeen ihminen on ruhjottu, alistettu, poljettu! Venäjän pahimman vankileirin rinnalla joku Greenpeacen idealistien tutkintovankeus on lasten leikkiä. Rislakki on tehnyt tutkijan urotyön, olisiko syksyn painavin tietokirja. Mutta miten hänen hermonsa kestää näitä kauheuksia kaivella?

Kävimme iltapäivällä taas Vanhan kirjallisuuden päiviä läpi, ja jopas alkaa löytyä tulevan juhlakesän arvoista ohjelmistoa. D.H. Lawrencen Women in Love on saanut laadukkaan tv-elokuvan. Ensimmäinen osa meni sopivasti päällekkäin Ajaxin ja Milanin matsin ekan puoliskon kanssa, ja se oli kuulemma niin tapahtumaköyhä, että hyvin ehdin mukaan toiselle puoliskolle ja varsinkin jännittäville loppuminuuteille. Litmasen voisi kiinnittää pysyväksi kommentaattoriksi.