Tiistai 12.11.13

Kun aamupäivällä kävelin kohti SKS:n kirjastoa, liikenne oli Etelä-Espalla pysäytetty. Kadetit rivissä miekat ojennettuina. Kunniakomppania ja soittokunta valmiina Smolnan edessä. Sieltähän tuli autossa Namibian roteva presidentti, jonka Niinistö ja Jenni ottivat asiallisesti vastaan siinä koleassa kadunkulmauksessa. Kun linna on remontissa, seremoniat pidettiin tässä Pari namibialaista patrioottia levitti vieressäni maansa lippua ja lauloi kansallislaulua raikuvasti. Me suomalaiset oltiin hiljaa.

Koko päivä kirjastossa ja arkistossa. Tiivistettävä tahtia Paavolaisen matkassa. Illan suussa palatessani nousinkin pitämään sadetta yliopiston suureen luentosaliin (sali 1 nykyään), där man talade om Sexualitet inom konsten (en serie av universität och Hbl) medverkande Ebba Witt-Brattström, Dan Sundell, en fiffig kvinna från Stockholm vars namn jag har glömt samt Philip Teir. Ganska intressant, speciellt sökte man efter en omsesidig kärleksförhållande mellan man och kvinna. Ebba W-B tyckte, att kvinnokroppen har igen blivit ett slagsfält för herrar. Är det faktiskt så? En livlig diskussion om tv-seriet Girls, som jag har inte sett, väckte nyfikenhet. Tekniken fungerade dåligt som vanligt. Jag är överens med Sundell, som förklarade, att sexualitet är en kreativ styrka.

Marja pisti tekstiviestinä Finlandia-ehdokkaat päivällä kirjastoon, illalla niitä tutkin paremmin. Vaikuttaa hyvältä listalta, ei moittimista. Tosin olen vasta selannut, sieltä täältä lukenut, Marja sentään selvittänyt Koskisen ja Westön. Vaistonvaraisesti kannatan Sahlbergin Herodesta, varmasti luenkin koko juntikan vielä.

Eilen Hannu Lehtipuu soitti Hämeenkyröstä suruviestin: Antti Jokinen on kuollut. Dramaattinen tieto, kun miehen ympärillä juuri kohistaan, lähinnä onnettoman Antinsalin nimenmuuton johdosta. Hannu sanoi, että Antille oli sairasvuoteelle viety viime keskiviikon (Svenska Dagen) blogiotteeni, joka saattoi olla viimeinen saamansa maallinen viesti ennen lähtöä. Kunpa olisi sen vielä ehtinyt saada tajuunsa. Nyt jää nähtäväksi, onko Heiskan päättäjillä sen verran säädyllisyyttä, että edes Antin muistoksi palauttavat saliin alkuperäisen nimen.