Carlos selvisi

 

Carlos

Onkohan meillä kovin usein niin järkytytty kuin tänä iltana: Carlosta survaistiin sittenkin puukolla vankilassa! Hetken uskoimme, että kaveri poistetaan nyt näin dramaattisesti sarjasta. Mutta ei sentään, vaara ohi. Carlos selvisi. Eihän sarjan kertoja voi kuolla. Miten helpotuimmekaan, miltei kuin vanhempansa.

Merkillisesti tämä ”leppoisa” (mikä väärinkäsitys!) perhesarja on edelleen pitänyt meitä pihdeissään pitkän talvikauden. On suuri helpotus, että se nyt jää kesätauolle. Kaikkiaan Francon aika ja Francon jälkeen ovat peräti harvinaista tv-historiaa. Kysyn edelleen, onko näin pitkää samojen näyttelijöiden sarjaa missään tehty niin, että taso pysyy näin intensiivisenä pitkin matkaa. Nämä ihmisethän ovat eläneet ainakin yli 20 vuotta sarjan myötä ja muuttuneet roolihahmoikseen. Espanja on selvinnyt diktatuurista ja kriiseistä, kasvanut ja kehittynyt heidän mukanaan. Mitä tietäisimme maasta ilman heitä? 

Kiitän onneani, että tulin itse sairaalassa maatessani keskikesällä 2008 ikävystyneenä katsoneeksi eräänä lauantai-iltapäivänä pari jaksoa kyseistä sarjaa. En ilmoisna ikänä olisi muuten kiinnostunut jostakin perhesarjasta. Silloin Alcantaran perhe tuli elämääni eikä ole poistunut. Tunnen jo kuuluvani siihen yhtenä jäsenenä. Isä Antonion suutuspuuskat naurattavat aina, samoin Miguelin spanielinkatseet. Mercedes on ihanin tuntemani nainen Marjan jälkeen. Merkillinen juttu. Jokin maaginen kosketus näillä ihmisillä täytyy olla, kun he säteilevät ruudun läpi vaikutusvoimaansa tänne pohjolan raukoille rajoille saakka.

Espanjan vankilaoloja 1980-luvulla on nyt kuvattu jokseenkin tyhjentävästi. Karmeaa meininkiä. Samasta perheestä on jo kaksi lasta vieraillut vankiloissa, Ines vielä sen edellisen näyttelijän aikana (ainoa poikkeus). Silloin syyte oli poliittinen, nyt Carlosin kohdalla huumeisiin liittyvä. Ines selvisi omasta huumekierteestään. Syyttömän kärsimykset koskettavat aina katsojaa. Varsinkin kun Carlosin elämää on katseltu ihan pikkunappulasta saakka. Millainen hän on todellisuudessa? Ja onko sarjan kertojalla, sen tekijällä, kuinka autenttinen kosketus sarjansa tosiasiapohjaan?  En ole halunnut etsiä taustatietoja, säilytän mieluummin illuusioni.

Kunpa valoisan alkukesän saisi olla ilman tv-addiktioita, mutta eikö vain ensin läimähdä ruutuun lätkää Minskin täydeltä ja kohta perään futista Brasiliasta. Ja samalla hälisevät EU-vaalit veikkauksineen ja jälkipeleineen. Siinä ne kauniit kesäpäivät taas kuluvat. Paitsi jos kovettaisi mielensä. Nyt katselet vain luonnon ihmeellisiä tapahtumia ja vasta loppuotteluihin keskityt. Hittoako aina pitää liimautua median sätkypelleksi.

Toivotamme Carlos Alcantaralle siunausta ja vahvistuvaa terveyttä. Ei ole kivaa maata puukonhaava vatsassa, sen tietää Esa Saarinenkin. Carlosista on tullut kuin oma poika. Kunpa hän vielä onnistuisi kirjailijana, sillä lahjoja tuntuu olevan. Ai mutta, hänestähän tuleekin tämän suuren autobiografisen tv-sarjan kertoja! Epäilemättä Cervantesin perillinen modernissa välineessä.

Levätkööt Alcantarat rauhassa kesän, syksyllä taas tavataan.

5.5.2014