Korkeakirjallinen päivä

P1140275

Palkitut ja palkitsijat vas. Heikki Hector Harma, Laura Lindstedt, Arto Nyberg, Tapio Tamminen, Nadja Sumanen ja Anu Laitila.

Olihan komeaa Kansalllisteatterissa ja hyvin ohjattu Finlandia- tilaisuus. Tämä kannattaa aina antaa ammattilaisille. Jukka Rantanen ja kuusihenkinen näyttelijäryhmä tekivät juhlan, ja kirjailijatkin kunnostautuivat siinä sivussa. Heidän tekstinsä saivat uutta ilmettä hyvinä luentaesityksinä. Tekniikkakin pelasi.

Palkinnot osuivat luultavasti kohdilleen. En osaa varmuudella sanoa, kun en ole kunnolla lukenut yhtäkään. Laura Linstedtin Oneironia olen sentään aloitellut ja lukenut sieltä täältä, mutta lopullista käsitystä ei ole ehtinyt muodostua. Se käsitys ainakin on, että kirja ei päästä ihan helpolla, sitä ei voi noin vain lukaista. Lievästi sanoen ristiriitaisia kommentteja siitä on jo kuulunut: toiset ovat lumoutuneita, jotkut aivan tyrmistyneitä. Lupaavaa sinänsä.

Laura mainitsi puheessaan kauniisti meidät muutkin ehdokkaat, jotka hänen mukaansa olemme muodostaneet yhteisen joukkueen näinä jännityksen viikkoina. Lauraa onnittelin lämpimästi. Joitain en ole tavannut kertaakaan, Pertti Lassilakin pysyi visusti piilossa. Jostain syystä ”hävinneet ” ehdokkaat eivät yleensä tule palkintotilaisuuteen, nytkin paikalla oli lisäkseni vain Selja Ahava. Minusta on täysi syy yhtyä voittajan iloon.

Jakajat ja voittajat esiintyivät edukseen ja puhuivat hyvin. Juniorien voittaja, Nadja Sumasen Rambo, herätti suorastaan lukuhaluja, vaikka veikkasinkin lonkalta Tuula Kallioniemen Pakoa. Tieto-voittaja on toistaiseksi tuntematon tuttavuus. Totta puhuen vierastin Lauran poliittista julistusta tässä tilaisuudessa, vaikka kuulin sen nostattaneen kiihkeää kannatusta. Onko isompaa ja helpompaa kohdetta kuin haukkua hallitusta? Missä hyvänsä maassa, minä hyvänsä aikana – aina osuu.

Kilistelimme aikamme ylälämpiössä ja tapailimme nipun tuttuja. Tyttäreni Aino ja Almakin siellä pyörähtelivät. Kustantajani Timo Julkunen ja tiedottaja Tuuli Leppänen huolehtivat empaattisesti, kuinka olen kestänyt viime aikojen kähinän. Ei tässä hätää, ilomielin otetaan kaikki ylimääräinen mainostus vastaan. Hauska prosessi tämä oli kokea kerran näin sisältä päin.

 

P1140285

Sananjalka vauhdissa, vas. Vesa Sirén (Juha Wikström) ja Jean Sibelius (Erkki Hakkarainen). Välissä huolestunut Aino (Hanna Jokela).

Illalla rientelimme vielä Villa Kiveen, missä Mika Waltari -seura ilakoi pikkujouluaan. Eräiden sattumien ja Ruoholahden liikenneruuhkan vuoksi emme nähneet teatteriryhmä Sananjalan esitystä Mestarin duurit ja mollit alusta saakka, mitä harmittelimme. Tästä ryhmästä on mainioita muistumia. Ehkä tämä on vielä jossain nähtävissä, koska lopun kohtauksissa oli rentoa ja samalla kunníoittavaa huumoria Sibeliusta ja hänen lähipiiriään kohtaan.

Muutenkin oli kotoisaa. Päivi Istala luki tradition mukaisen Mikan joulukertomuksen, Anssi veti samoin Sinuhe-aiheisen tietokilpailun, Olli Nurminen pakinoi Armas J. Pullasta, kirjoja arvottiin, laulettiin ja lahjoja jaeltiin, joulupukkikin kävi. Puhdasmielinen iltapuhde moninaisine jouluherkkuineen.

Kotiin kun päästiin, oli syytä syvään huokaista. Taas yksi huippukirjallinen juhlapäivä vuoden monien tapahtumien jatkoksi. Koskahan tämä juhlaputki hellittää sen verran, että pääsen rauhassa laskeutumaan työpöytäni äärelle…

26.11.2015