Valta vastaan media

paasikivi kekkonen
sipila

Vallanpitäjien hiiltymisellä toimittajiin on pitkät perinteet. Sillä on oma suomalainen mallinsa.

J. K. Paasikivi tapasi haukkua päätoimittajat niin että tekohampaat oli suusta pudota. Kun ukko hoiti parhaansa mukaan idänsuhteita, lehtimiehet kivittivät ikkunat rikki. Lahjakkaimmat eivät antaudu sanomalehtialalle, Paasikivi puhisi.

Urho Kekkosen aikana media oppi hiljalleen vaikenemaan ja olemaan valtiaalle mieliksi. Auta armias, jos joku potki aisan yli: myllystä sinkosi kirje ja maine meni, joskus työpaikka. Simppa lensi Demarista. Kuinka moni meuhkasi sananvapaudesta?

Mauno Koivisto kielsi toimittajia siteeraamasta itseään, koska tulkinnat olivat vääriä. Hän ei pitkään aikaan esiintynyt Ylen kanavilla,vaan antoi lausunnot MTV:lle. Toimittajien ammattikunta sai presidentiltä epäitsenäisyyttä kuvastavan pilkkanimen sopulit, mitä Kari jatkoi iloisesti piirroksissaan.

Martti ja varsinkin Eeva Ahtisaari saivat osakseen Ylen viihdeohjelmien jatkuvaa pilkkaa, mutta  presidentti ei keksinyt yhtä murhaavia vastakeinoja kuin edeltäjänsä. Piruuttaan hän nappasi myöhemmin rauhan Nobelin ja vaiensi vasta sillä vanhat irvailijansa.

Matti Vanhanan peri kirkkaan voiton lautakasataistelussa. Nyt hän on ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, mutta missä onkaan Ari Korvola, taannoinen vastapeluri? Hän taisi saada potkut Ylestä, tästä sananvapauden linnakkeesta.

Tarja Halonen jää historiaan presidenttinä, jolla ei ollut pahaa matsia median kanssa. Hän osasi antaa kyllin pyöreitä kommentteja. Hatuista ja veskasta korkeintaan vinoiltiin.

Sauli Niinistöstä ei vielä tiedä. Vielä koittaa päivä, jolloin särmikäs presidentti näyttää karvansa. Media väijyy jo valppaana. Presidentin mutkikkaissa lauseissa on toistaiseksi riittänyt kylliksi tulkittavaa.

Juha Sipilälle joku kansanedustaja ehdotti, että perustuslakiin on lisättävä pykälä: pääministerillä ei saa olla sukulaisia. Pykälää on täydennettävä: ylimmällä vallankäyttäjällä ei saa olla omaisuutta, sukulaisia eikä tunteita.

Meneillään olevasta, ylipaisuneesta kuohunnasta paras kommentti osui silmiini tänään Aamulehdestä: Kirsikkalan kolumni  ”A-studio ei ole Diili”. Tosiaan huvittavaa, että pääministerin ja toimittajan kiista on siirtynyt Ylen sisäiseksi otteluksi. Työpaikan voimasuhteet repesivät kaiken kansan kummasteltaviksi. Siitä saavat toimittajat kiittää yliherkkää höyrypäisyyttään.

3.12.2016