Virvatulen vietävänä

Heti Pietarista palattua aika on hurahtanut tämän uuden opuksen merkeissä. Eikä yhtään hullummin.

Tiistaina tapasin Ursulan kahvilassa  toimittaja Ulla Janhosen ja kuvaajan, juttelimme Leinosta, kuvia otettiin laiturilla tuulessa ja hyytävässä säässä. Oikein sympaattinen tapaaminen, kuten usein silloin, kun toimittaja on lukenut kirjan, tuntee aiheen ja on siitä sopivasti innostunut. Toukokuun Vivaan kertyy tarina Kohtaaminen-sarjaan, jossa edellä näkyy esiintyneen Jukka Puotila. Iltsikassa olikin jo pääsiäisenä Eevis Kolsin koko aukeaman tarina Leinosta.

Keskiviikkona tänne meille tulivat TV-uutisten kulttuuritoimittaja Mikko Pesonen ja kameramies Kari, ottivat talteen puhetta ja kuvaa, minkä jälkeen Marja keitti kahvit ja juteltiin vapaammin Leinosta ja muusta. Varsin vaivaton vierailu, Pesonenkin oli hyvin perehtynyt aiheeseen. Varsinkin vuodesta 1918 keskustelimme, Leinon ja vaihteeksi valkoisten kannalta. Punainen puoli yleensä hallitsee aiheen tarkasteluja.

Sitten tuli jo jännä päivä. Torstaina putosivat lehdet, laajat ja näkyvät arvostelut kirjasta sekä Hesarissa että Aamulehdessä. Hyvin olivat kriitikot urakoineet paksun kirjan läpi. Matti Mäkelä antoi vankasti tunnustusta hehkuttamatta mitenkään ylettömiin. Pieniä kritiikinkin aiheita löysi, joten arvostelusta tuli uskottava. Harri Hautala yllätti Aamulehdessä herkällä ja tarkkasilmäisellä arviollaan, oikein hyvä. Mieleen jäi ”lause luistaa, virke viheriöi”.

Oli myös Keskisuomalaisessa runoilija Pekka Jäntin aavistuksen kriittisempi, mutta pätevä arvostelu. Kaikki kolme kriitikkoa tunsivat näköjään aitoa mielenkiintoa Leinoa ja hänen vaiheitaan kohtaan ja liittivät Virvatulen kiittävästi aikaisempien elämäkertojeni jatkumoon.

Näitten jälkeen oli hyvä mieli painella Kämpiin kirjaa julkistamaan. Mainiosti järjestetty tilaisuus, kiitos WSOY:n voimaparin Tuuli Leppäsen ja Henrikki Timgrenin. Kirjan tekijöitä matkojen vuoksi puuttui, erinomainen toimittajani Joel Kontro ja vastasyntynyttä tytärtään hoiteleva Joni Strandberg. Onneksi kirjan loistokkaasta kuvituksesta ja ulkoasusta vastaavat Jukka Kukkonen ja Martti Ruokonen olivat paikalla, ja saatoin heitä kiittää hienosta työstä..

Ystäviä ja tuttuja kiipesi toisen kerroksen loungeen, Henrikki piti reippaan avauspuheen ja kuohuviinimaljat kohotettiin. Sitten sain kertoilla kirjasta, Leinon paikoista (keskellä hänen maisemaansa Espalla kun oltiin) ja uusista löydöistäni, joilla elämäkertaa virkistin. Kaupungin Naiset Petra Lampisen johdolla lauloivat Leinoa ja Eero Enqvist lausui oikealla tyylillä, koruttomasti. Radiohaastattelunkin Jari Mäkäräinen teki jossakin välissä.

 

Kirjoitan yllä omistusta Pekka Tarkalle; Aki ja Ulla-Maija Lindéniä huvittaa ratkaiseva osuutensa kirjassani, vastapäätä WSOY:n Anna-Riikka Carlson. 

Kuten arvata saattoi, Leinon syfilis on noussut skuuppina ylimmäs. Sitä on ennenkin käsitelty ja siitä kiistelty, mutta nyt saatoin tuoda esiin sen verran dokumenttia kuin enää on löydettävissä. Oli mainiota, että Turun toveri Aki Lindén oli vaimoineen saapuvilla, niin että yhteisvoimin voimme vakuuttaa lähdelöytöni autenttisuudesta. Oli myös yliopiston aikainen opettaja Pekka Tarkka, oli meitä sen ajan opiskelijoita Markku, Vesa, Paula ja Pekka sekä Juha Vakkurikin Catarinoineen. Lämmittäviä kohtaamisia!

Kummastakin Eino Leinon seurasta oli edustus, Helsingistä sihteeri Sanna-Mari Hovi  ja ex-puheenjohtaja Matti Suurpää, Kajaanista Esko Piippo. Helsingin yliopistoa ja nykytutkimusta edusti Jyrki Nummi, Tietokirjailijoita J-P. Pietiäinen. Ja sitten muuta mediaa ja asian harrastajia. Erityisesti ilahduin meidän tyttärien Ainon ja Sallan läsnäolosta, kaksi intelligenttiä kirjallisuutta seuraavaa naista. Tarjosin heille kuohuviinit vielä Kämpin baarissa.

Jotta päivä etenisi lähes täydellisesti, kotiin päästyämme katselimme eilisten kuvaajien tekemät iskevät klipit kello kuuden tv-uutisista. Nekin menivät hyvin, ihmeellistä. Joten nyt voin jo sanoa, että eipä valittamista. En muistakaan, koska jokin kirjani olisi saanut näin täyteläisen, monitahoisen startin. Mieli hellä ja kiitollinen. Katsotaanpa jatkoa.

20.4.2017