Olihan kiivas tahti: Savosta palattua pari tuntia kotona ja taas autoon, nyt kohti Tamperetta. Paluu maan pinnalle: Metson matineassa ja Janakkalan kirjastossa normaalit parikymmentä plus kuulijaa. Leinoa taas paahdettiin ja ystäviä tavattiin.
Taru ry vaalii Tampereella runoutta, erityisen hiljaista oli Janakkalassa. Mutta silloin pitääkin puhua kuin vaateliaalle kuulijakunnalle. Joku voi juuri sinä iltana saada ratkaisevan kimmokkeen.
Neljässä päivässä viisi esiintymistä on vähän liikaa, myönnettäköön, mutta joskus tapaukset huomaamatta kasaantuvat. Nyt on pari viikkoa vapaampaa. Nautittava sateisista lueskelu- ja kirjoituspäivistä.
Finlandia-ehdokkaita on tässä pudoteltu. Johtava piirre on itsenäisyysjuhla-allergia. Ei toivoakaan kirjoilla, jotka liittyvät satavuotiseen historiaan. Tietopuolella kartellaan lisäksi kirjallisuutta ja taiteita, kuten Petäjä totesi Hesarin kolumnissaan. Toimittajien aikalaiskirjat juhlivat. Matti Rönkä hikoilee valitessaan kollegoistaan terävimmän.
Eipä ole helppoa Elisabeth Rehnilläkään. Yhtään ruotsinkielistä ei ole fiktion puolella mukana, kuten Hbl näkyvästi murehtii. Kjell Westö on kaiketi överklassificerad, ei kelpuuteta enää kisaan. Eikä ketään muutakaan kirjakiertueeltamme tältä viikolta. Kokeellinen on poikaa, Salusjärvi savustaa perinteiset kertojat hyllylle häpeämään. Kirjakauppiaat tuskin riemuitsevat.
Kun en ole ehdokkaita lukenut, en voi lausua painavampaa sanaa. Antti Majander jo uhkailee sääntöjen muutoksella, mistä ei liene pelkoa. Mutta palkinnon paino voi keventyä, suuri yleisö kääntyy muihin harrastuksiin.
Täällä viikko huipentuu pariin huomattavaan juhlaan. Eilen oltiin Sibeliuksenkadulla Sauli Tiilikaisen ja Marja Sumarin kesteillä, maittavaa tarjoilua, tyylikkäät huoneet ja mainiota seuraa. Sauli piti tietokilpailun, mainosviisuja veisattiin, Timo Närhinsalo lausui Oiva Paloheimon runon kanttorin kunniaksi ja lopuksi lämmiteltiin aidon takkatulen loisteessa. Joukkoa eri aloilta, mikä aina virkistää.
Aamulla odotti lisäksi Panun päivän kahvipöytä Marjan kekseliäin lahjoin. Ei voisi päivä paremmin alkaa. Tervehdyksiäkin tippuu eri puolilta.
Ja nyt on kohta keskityttävä Norssin 150-vuotisjuhlaan Finlandia-talossa. Meitä on kolmen polven ketju, ennen minua faija ja jälkeeni Aino, mutta ainoana heistä saan edustaa. Ei aikonut edes Jorma vaivautua sieltä Rantasalmelta pääkaupunkiin, joten saas nähdä keitä luokkatovereita illalla kohtaan. Eero Huovisen rinnakkaiselta varmasti, joka toivon mukaan ei tällä kerralla komenna minua ex tempore puhumaan. Koetetaan verestää veljesillallisia reippain mielin. Ei meitä poikia vielä lannisteta, vaikka on kai siellä tyttöjäkin.
11.11. 2017