Jalohaikara ja Rööperin Masa

Kyllä nyt Marjan toipuminen edistyy. Suuri ansio siitä koituu jalohaikaralle, joka vierailee savusaunamme laiturilla. Se on nähty täällä muutamalla muullakin rannalla, mutta nyt se teki juhlallisen tervehdyskäynnin lintuharrastajamme iloksi. Vasta viime kesänä sen tiedetään ylipäänsä pesineen Suomessa. Jalomuotoinen se onkin, ja toivotamme sen mielellämme vakiovieraaksi laiturillemme.

Satuin taas eilen kuuntelemaan aamuhartautta, ja sepä kannatti. Kappelivahtimestari Hannu S. Aho kertoi Masasta, Rööperin pultsarista, joka dokasi kolinaa Sepänpuistossa, kunnes kaveri pelasti hänet uskoon ja raittiiksi. Muistan hyvin näitä tyyppejä nuoruudessani, kun ulkoilutin koiraa Sepiksellä. Hauska heidän kanssaan oli bamlata, jos sen verran rohkaistuin, arka poika kun olin.

Hartauden pitäjä kertoi, että Masa oli kerran varastanut joulukinkun Sepänkadun lihakaupasta. Kun hän myöhemmin oli tehnyt parannuksen, hän palasi kauppaan, tunnusti varkauden ja halusi hyvittää sen rahalla. Myyjäpariskunta oli niin otettu tästä rehellisyydestä, että kieltäytyi rahasta ja sen sijaan kestitsi Masaa takahuoneessa ruhtinaallisesti.

Sen täytyy olla sama lihakauppa meidän asuntomme alakerrassa, jota äitini aina käytti.  Mutta kerran hän sai mielestään pilaantunutta lihaa ja vei sen kiukuissaan takaisin eikä pitkään aikaan käynyt kaupassa. Kun hän sitten aikojen päästä taas palasi, lihakauppiaan rouva herahti ilosta kyyneliin. Hyvä asiakas hän ilmeisesti oli.

Näin inhimillistä oli kaupankäynti ennen aikaan vanhoissa kunnon kivijalkakaupoissa, joita nyt taas yritetään elvyttää henkiin. Toista on noissa alepoissa ja muissa, vaikka on niissäkin joskus elähdyttävät hetkensä kivan kassatytön kanssa.

Ylen ykkönen on lisäksi lähettänyt hyviä mietelauseita viime aikoina. On kuultu runoja Eeva Kilveltä, Katri Valalta, Uuno Kailaalta ja viimeksi tänä aamuna Aulikki Oksaselta. Oikein kannatettavaa. Toisilla linjoilla kulkee ykkösen johtava kulttuuriohjelma, joka käsitteli tällä viikolla antaumuksellisesti naisten säärikarvoja ja niihin liittyvää häpeää. Seuraavana päivänä toimitus oli jo edistynyt kenkien muotoiluun. Odottelemme ohjelmaa naisten alushousujen viimeaikaisista koristelutrendeistä.

En nyt malta kirjoittaa enempää, on aukeamssa jumalainen loppukesän päivä ja on pian mentävä aloittelemaan savusaunan lämmitystä. Tätä ennen olen kello viidestä tehnyt kirjallista työtä ihmeellisen innoituksen vallassa. Kaksikin kirjaa on viimeistelyvaiheessa. Tuntuu suurenmoiselta, kun punaisen auringon noustessa, täydellisen hiljaisuuden vallitessa tulee se tunnettu flow ja kaikki tuntuu leijuvan ja loksahtavan itsestään paikoilleen. Toinen on tosin toimitustyö, mutta sitä jysähtävämpi, tulettepa näkemään. Joten so long, hyvät ystävät, nautitaan elokuusta!

8.8. 2020